Tuoppajärvi – kristallinkirkaš, elämätöin, rannatoin merijärvi, yksi Karjalan šuurimpie järvie.

Šen pinta-ala on 986 nelijökm, pituuš – 75,3 km, leveyš – 30,3 km, rantaviivan pituuš – 545 km. Järvellä on 144 šuarta, niijen pinta-ala yhteh laškettuna on 63 nelijökm. Tuoppajärvi, šamoin kuin ni Piäjärvi, kuuluu Kuma-joven vesistöjen sistemih.

Tuoppajärven luonto ta maisemat ollah erittäin kaunehet. Järven leviemmäššä paikašša vaštarannat ta šuarien ket’ut peittäyvytäh ilmarannan tuakše. Pyštyšuorat kallivorannat vuorotellah čuurušatamojen kera. Šattuu näkömäh niise leveitä kivikköisie tai čuurukorkoja, šoita. Šoilla ta mečäššä on äijä marjua: on hilluo, mussikkua, juopukkaista, puolukkua.

Kalaššuš Tuoppajärvellä on mielenkiintoista ta erinäköistä. Pität kivikköiset korot vuotetah šilma, harjukšen pyytäjä! Lukusat, harjantehien ta vierinkivien kera vuorottelijat, šyväntehet ta kuopat kučutah reistelömäh voimie petokalojen pyynnissä. Lakšiloissa ta lampiloissa on ahventa, šärkie, haukie. Tuoppajärveššä eläy lohi, nierieš, mujeh, šiika, harjuš, kuoreh, hauki, ahven, šärki, lahna, matikka, šäynyä.